Archive for the ‘Past projects: The Sales Project 1 & 2’ Category

A motivation for writing this book is the recent transformation of many Western economies (including Finland’s) from manufacturing and industrialism towards services and other outputs based on intellectual work. Nearly all Finnish industrial companies are presently at some stage of a transformation from a product and manufacturing business towards service-based business. Such shifts necessitate large-scale transformations in organization, process, and organizational culture. Adopting a completely new approach to sales is at the center of such corporate-wide transformations and is found at the heart of the new service-based business models. The recently popularized adoption of solution selling techniques exemplifies such transformations, where the selling concept indeed drives the design of the rest of the organization and process.

The Sales Cases chosen for this book represent five topical themes in sales management:

  • Sales Process Management
  • Channel Management
  • Solution Selling
  • Account Management
  • Value-based Selling and Customer Business Cases

The cases are enhanced with relevant theory, which is integrated in the analyses. At best, the reader gains both (i) analytical frameworks helpful in whatever settings they will work in, as well as (ii) rich descriptions of relevant practical settings, critical patterns and events, and best practices.

The book is intended to be a rich, in-depth source of best practices in sales for both students and practitioners, ranging from management through sales managers to any individual involved with or interested in sales and selling.

You can find more information about the book here: http://www.teknologiainfo.net/Publications-In-English/?groupId=19760&productId=19747

 

Yhteiskunnan yleiset sosiologiset muutokset näkyvät erittäin hyvin myyntityössä koska myyntityö on yksi tärkein ja yleisin ihmisten välistä taloudellista vaihdantaa sisältävä toiminto. 1990-luvun alusta alkaen sosiologit ja filosofit ovat povanneet jälkiteollisen, palvelukeskeisen verkostoyhteiskunnan nousua. Yhteiskunnat tuntuvat mielestäni nousevan taantumista sellaisina, minkälaisia niiden piti periaatteessa jo olla ennen taantumaa. Taantumat aktivoivat sosiologisia muutoksia. Esimerkiksi kolmannen vuosituhannen nolkytluvun lopulla koettu lama osoitti ihmisille, että kiinteäksi mielletystä omaisuudesta voi olla harmia, riskiä, vaivaa ja murhetta. Arvoasuntojen hinnat laskivat ensimmäistä kertaa aikoihin. USA:ssa hienoista veneistä ja puolivalmiista omakotitaloista tuli täysin arvottomia. Teollisen vallankumouksen peräaalloilla ratsastaneet 1900-luvun alkupuoliskon sukupolvet ovat keskittyneet kiinteän maallisen omaisuuden hamuamiseen. Nyt kuitenkin sosiologiset trendit osoittavat toista: kysyntä kasvaa eniten palveluissa. Muskeliveneet, katumaasturit, kesähuvilat, valtavat omakotitalot ovat jo nyt aika out.

Ne, jotka liiketoiminnassa, ja etenkin myyntityössä, seuraavat sosiologian kehittymistä aktiivisesti, pärjäävät paremmin. Tarvevetoisen maailmankaupan ja sitä palveleviin investointihyödykkeisiin perustuvien kansantalouksien ennakoidaan olevan suurimpien muutosten edessä. Näin on etenkin jos maailmantalouden kasvu hidastuu merkittävästi ja pysyvästi. Makrotaloustieteilijät ovat argumentoineet, että yksi nolkytluvun lopun finanssikriisin ja siihen liittyneen laman merkittävin syy on työn globaali uusjako. Siitä on jaariteltu jo vuosia, mutta 2010-luvulla tulemme aidosti törmäämään sen aiheuttamiin sosiologisiin muutoksiin. Muutos on ollut erittäin nopea ja ravistellut jo nyt työmarkkinoita. Muutos tulee jatkumaan vähintään samaa vauhtia. Moni ei ole ymmärtänyt, että tietotekniikan ja logistiikan kehittyessä yhä useammat asiat, niin tavaratuotanto kuin monet palvelutkin, voidaan järkevällä tavalla tuottaa yhä kauempana kuin missä ne kulutetaan. Esimerkiksi jäädytys ja jäähdytys, internet-välitteiset videopuhelut, puheentunnistus ja 3D-mallinnus tulevat siirtämään monesti paikallisiksi miellettyjen terveydenhuoltoon, elintarviketeollisuuteen ja matkailuun liittyvien toimialojen tuotantoa ”muualle”. Laman syyksi tarjoillaan nyt, että kauppa ja teollisuus pystyivät etenemään paljon nopeammin kuin mihin finanssimaailma pystyi sopeutumaan.

Sosiologisten trendien haistaminen voi aiheuttaa liiketoimintamahdollisuuksia hieman pienemmässäkin mittakaavassa. Olen usein kehunut työvoimavuokrausyritysten edistyksellisyyttä kun ne haistoivat 2000-luvun alussa että sekä työvoimavuokratun henkilön töihin ottamisen että työvoimavuokrattuna töihin tulemisen stigma tulee haalistumaan. Nyt 2010-luvun alussa työvoimavuokraus on arkipäivää ja kilpailu on jäätävän kovaa. Monet työvoimavuokrayrittäjät ovat kuitenkin jo ehtineet rikastua.

Kiinteän omaisuuden hamuamisen väheneminen vaikuttanee myyntityöhön mm. siten, että ihmiset eivät jaksa hammasta purren puurtaa ikävän vastuullisissa myyntitehtävissä vuodesta toiseen suurta ylennystä, suurta tulospalkkiota tai ”exittiä” odottaen. Rahaa täytyy olla käytössä tässä ja nyt. Tämä tarkoittaa, että tietyt aiemmin hyvin halutut myyntikeskeiset johtajatyöpaikat vientiteollisuudessa muuttuvat vähemmän haluttavaksi. Ihmisten vaurastuessa tietyt erityisen vaikeisiin ja tylsiin myyntityöpaikkoihin voi olla vaikea saada ketään, vaikka palkka olisikin vähintään kohtalainen. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan yleistyessä palvelujen ammattimainen myyminen ja välittäminen tulevat merkittäväksi myynnin osa-alueeksi. Palveluja on toistaiseksi myyty käsityöläisperiaatteella suoraan ammattilaiselta kuluttajalle. Tämäkin tullee 2010-luvulla muuttumaan.

 

Petri Parvinen

Myynnin johtamisen professori

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Meillä saattaa olla sellainen uskomus,että taantuma hidastaisi kehitystä talouskasvun kaltaisesti.

Vähäisessä määrin ehkä,mutta useimmat kehityskulut ja megatrendit etenevät lähes vakionopeudella tai jopa kiihtyen,kun vanhat rakenteet löysäävät taantumassa otettaan.Yritysjohdon työ tällä hetkellä on suoraviivaista kustannusten sopeutusta tuloihin nähden sekä monien hyvien vuosien rönsyjen leikkausta.Haasteena on pitää hengissä lamanjälkeisen ajan potentiaaliset kasvualueet ja vieläpä investoida uusiin sellaisiin.Tässä tarvitaan näkemystä tulevasta Suomesta ja maailmasta.Me olemme olleet vapaakaupan voittajia kapeiden teollisten segmenttien ansiosta.Osa tästä kasvusta häipyy Kaukoitään pysyvästi.Osa ei nykymuodossaan enää kasva,vaan supistuu kuten perinteinen paperiteollisuus.Onko edessämme pitkä kansallinen elintason alalamäki ja ukkoutuva väestö?

Ei ole, jos sopeutumisvalmiutemme on samalla tasolla kuin historiassa,mutta vääjäämätön muutos on käännettävä hyödyksemme.Seuraavien ilmeisten trendien luetteleminen alkaa kyllästyttää jopa tämän kirjoittajaa ainakin ,jos näkisi ympärillään riittävästi toimia niihin tarttumiseksi,mutta vielä ei niitä monista puheista huolimatta näy.Aloitetaan aktiivisen siirtolaispolitiikan tarpeesta ukkoutumisen estämiseksi.Sellaista ovat menestyksellä harjoittaneet vaikkapa Kanada ja Australia pitkään,mutta meillä ja Euroopassa yleisemmin asia sekoitetaan pakolaispolitiikkaan ja rasismiin.Jukisen sektorin tuottavuus tai paremminkin sen puute on puhuttanut meitä,mutta edelleen 400 kuntaa pyörittää omia hallintokoneistojaan ja sähköisten kansalaispalveluiden kehitys etenee hitaasti maassa,jolla on parhaat edellytykset olla tässä asiassa ykkönen.Oulun kaupunki osoitti mallia tarjoamalla oman palveluporttaalinsa muiden käyttöön.Teknologian kehitys ei ole tähän kriisiin pysähtynyt,siis T&K panostusta on jatkettava.Uusi yliopistolaki luo perustan ja Aalto yliopisto toivottavasti toimivia esimerkkejä yritysten ja akatemian paremmasta yhteistyöstä ensimmäisinä Euroopassa.Verkostotalous etenee sekin lamasta piittamatta.Suomen teollisuus on jo osoittanut kykynsä hyödyntää globaalitaloutta erinomaisesti ja huolimatta tämänkin kehityksen kääntöpuolesta on syytä varmistaa asemamme kansainvälisen työnjaon mestareina kaikilla toimialoilla.Rajoittavana tekijänä ovat kansaiväliseen toimintaan pätevöityneet johtajat,mikä vie ajatukset asian vaativaan koulutukseen ja valmennukseen sekä kasvavaan tarpeeseen opiskella ulkomailla.E-talouden hypevaihe on ohitettu ja vähitellen kaikki,mikä voi siirtyä verkkoon,siirtyy verkkoon.Tietointensiiviset toimialat on jo yllätetty yksi toisensa jälkeen,ajatellaan vaikkapa matkatoimistoja tai perinteistä mediaa.Monia odottavat yllätykset,eli olemmeko valmiit varsinkin kun e-murrokseen yleensä liittyy uusjako kansaivälisillä markkinoilla?Jos ja kun perinteinen teollisuutemme onnistuu hyvinkin globaalitaloudessa ja pitää kohtuullisen osan rahoista ja vaativista työtehtävistä Suomessa,on ilmeistä merkittävä osa työpaikoista siirtyy muualle.Uusia teollisia työpaikkoja syntyy jatkossakin Suomeen,mutta kasvun on tultava uusilta toimialoita kuten ympäristötekniikka,ohjelmistoteollisuus ,bioteknologia ja palvelut.Tässä pääsenkin nykyiseen harrastukseeni,myynti-ja markkinointiosaamisen kehittämiseen Suomessa.Esimerkiksi ohjelmistoratkaisujen ja palveluosaamisen myynti on paljon työläämpää kuin perinteisten teollisuustuotteiden myynti.Innovaatiot syntyvät ja tuotekehitys tapahtuu asiakasrajapinnassa kiintessä vuorovaikutuksessa.Meillä on hyvät edellytykset ja hyvä maine menestyä vahvojen toimialojemme maailmanluokan myyjinä ja siirtyä Dieselmoottorien toimittajasta Dieselvoimalaitosten toimittajaksi tai tietoliikenneteknologian toimittajasta verkkotoimittajaksi.Uusien palvelukonseptien myynnissä tai ohjelmistotuotteiden/palveluiden tapauksessa myyntiosaamisemme on kansainvälistymisen suurin haaste.Siihen ei voi vastata muulla tavalla kuin innostamalla lahjakkaita nuoria ryhtymään myyntitehtäviin,joiden arvostus yrityksissä on selviö,mutta suuren yleisön ja jopa kauppatieteen ylioppilaiden keskuudessa podetaan vielä satavuotista talonpoikaista kammoa myyntityötä kohtaan.Onneksi nuoret omaksuvat nopeasti uusia asenteita.

Pyry Lautsuo

 

Teollinen myynti on jatkuvassa muutoksessa suoraviivaisesta (ja usein kysyntävetoisesta) tuotteiden myynnistä laajempien ratkaisujen myyntiin. Teollisten palvelujen myynti on merkittävä ja monille teollisuusyrityksille nopeimmin kasvava liiketoiminnan alue. Miten nämä muutokset vaikuttavat myyntiin, myyjän rooliin ja myynniltä vaadittavaan osaamiseen?

Jos mietitään tuotemyynnin, ratkaisujen myynnin ja palvelumyynnin eroja, yksi havainto voisi olla, että ostajan ja myyjän kohtaaminen tapahtuu asiakkaan ostoprosessin eri vaiheessa; ratkaisumyynnissä aikaisemmin kuin tuotemyynnissä, palvelumyynnissä aikaisemmin kuin ratkaisumyynnissä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ostajan ajatuksista ja teoista koostuvaa ostoprosessia (=tarpeen kehittyminen, ratkaisumielikuvan muodostuminen ja lopulta hankintaprosessin toteuttaminen) ostajan ostoprosessi ja myyjän myyntiprosessi kohtaavat, sitä laajempaa ja syvempää osaamista myyjältä vaaditaan.

Oheisessa kaaviossa nimetty tyypillisiä myynnillisiä rooleja, sekä peilattu näitä rooleja asiakkaan ostoprosessin suhteen.

  • Useimmiten kohtaamme myyjätyypin, jonka ainoa rooli on auttaa itse myyntitapahtuman toteutuksessa. Asiakas on ennen myyntitapahtumaa tunnistanut tarpeen, päättänyt toimia, muodostanut ratkaisunäkemyksen ja vertaillut vaihtoehtoja. Myyjän vaikutus asiakkaan päätöksiin on vähäinen.
  • Myynnin rooliin vaikuttaa merkittävästi markkinan kehitysvaihe ja myytävän tuotteen/palvelun innovatiivisuus ja uutuusarvo. Markkinan vakiintuessa ostamisen ja myymisen käytännöt vakiintuvat, tarjonta tuotteistuu ja hyödykkeistyy, ostajat tietävät usein hyvin mitä haluavat. Ostajan ja myyjän kohtaaminen tapahtuu ostajan ostoprosessin loppuvaiheissa, ostajan hankintaprosessin käynnistyessä. Ostaja tunnistaa tarpeen, muodostaa näkemyksen ratkaisusta ja lopulta toteuttaa itse ostamisen. Asiakkaalla on usein monia vaihtoehtoja, päätöksenteossa asiakassuhteen ja hinnan merkitys on suuri, tuotteeseen sisältyvä kilpailuetu usein pieni. Myyjän rooli on kytkeä asiakkaan näkemys ratkaisusta konkreettiseen tuotteeseen/palveluun, tuotemyynti.
  • Laajojen ratkaisujen myynti on teollisuudessa uudempaa kuin esimerkiksi ohjelmistoteollisuudessa, ja myyjän asiantuntemuksella on käyttöä erityisesti ostajan ratkaisunäkemyksen kehittämisessä ja tämän jälkeisen tarjousprosessin toteutuksessa. Myyjän ja ostajan tulisi siis kohdata viimeistään siinä vaiheessa asiakkaan ostoprosessia, kun tämä on tunnistanut ja priorisoinut tarpeen. Ratkaisumyyjät tietävät, että kauppa on usein hävitty jo siinä vaiheessa, kun postiluukusta putoaa tarjouspyyntö, jonka valmistelussa myyjä ei ollut mukana. Ratkaisumyynnissä asiakas siis itse tunnistaa tarpeen, mutta myyjällä on mahdollisuus ja halu vaikuttaa mm siihen, kuinka kriittiseksi asiakas kokee tarpeen ja erityisesti vaikuttaa asiantuntemuksellaan asiakkaan ratkaisunäkemykseen myös siksi, että itse ratkaisun toteutus myyjään tarjoomaan perustuen olisi helppoa. Ratkaisumyyjä keskittyy asiakkaan tarpeeseen ja erityisesti ratkaisunäkemyksen kehittämiseen (ja sitten tietysti ratkaisunäkemyksen perusteella ratkaisun tuottamiseen). ”Hunter” ja ”Farmer” ovat ratkaisumyyjän osaamisen kehityksen askel. Hunter on vaativan myyntiprojektin tiimin vetäjä, Farmer keskittyy asiakassuhteeseen ja toimii usein esimerkiksi Key Account Manager roolissa.
  • Teolliset palvelut ovat niin nuori liiketoiminta-alue, että useimmat asiakkaat eivät tiedä haluta ostaa. Ostajat eivät aktiivisesti osta. Tuotemyynti eikä ratkaisumyyntikään toimi. Myyjän tehtävänä on aloitteellisesti synnyttää kiinnostus ja tarve auttamalla asiakasta tunnistamaan ostamisella saavutettava hyöty asiakkaan mittareihin kytkeytymällä (esimerkkeinä vaikkapa elinkaarikustannukset, palvelutaso, käytettävyys). Myyjä synnyttää tarpeen ja käynnistää asiakkaan ostoprosessin. Myynnillistä roolia, jossa myyjä auttaa asiakkaan liiketoimintajohtoa innovoimaan kehitysmahdollisuuksia voidaan kutsua tilanteesta riippuen Trusted Advisoriksi tai Industry Specialistiksi. Tässä roolissa toimiminen edellyttää senioriteettia, teollisuudenalan haasteiden syvällistä ymmärrystä ja näyttöjä.

Miten tuotteista ratkaisuihin, ratkaisuista edelleen palveluihin laajentuminen vaikuttaa myyntiin? Miten myyjän rooli ja osaaminen muuttuvat? Myynnillinen osaaminen voidaan jäsentää neljän peruselementin avulla:

  • ”myyntitekninen osaaminen”. Myyntitekniikkaa on systemaattinen kyky viedä myyntikeskustelut tehokkaasti ja tavoitteellisesti maalin niin, että asiakas oivaltaa myyjän tarjoomaan sisältyvän arvon, tai sitten yhdessä todetaan että myyjällä ei asiakkaan tilanteessa ole tarjota riittävästi arvoa.
  • Oman tarjooman (tuotteet, palvelut) riittävä osaaminen niin, että myyjä pystyy kytkemään asiakkaan ratkaisunäkemyksen myyjän tuotteisiin ja palveluihin.
  • Asiakkaan liiketoiminnan osaaminen. Täsmällisemmin voisi ehkä sanoa, että myyjän tulee ymmärtää asiakkaan ne liiketoimintaprosessit, joihin myyjän ratkaisut vaikuttavat.
  • Vuorovaikutustaidot ja persoona ovat myyjän perusvalmiuksia. Kyky rakentaa luottamusta ja kehittää henkilösuhteita, uskottavuus, empatia, luotettavuus, energiataso, positiivisuus ja monet luonteenpiirteet vaaditaan menestykseen.

 

Sähköinen kaupankäynti ja itsepalvelu vähentävät transaktionaalisten myyjien ja tuotemyyjien tarvetta, kun asiakkaat voivat tehokkaasti hankkia tietoa ja palvella itseään. Edelleen myyntitekninen osaaminen ja vuorovaikutustaidot (”myyjä joka myy mitä tahansa”) eivät riitä, koska ratkaisu- ja palvelumyynnissä myyjän on kyettävä uskottavasti keskustelemaan asiakkaan tilanteesta ja tarpeista sekä innovoimaan ratkaisuja.

  • Myynnin vaativuus kasvaa: myyjältä edellytetään merkittävästi laajempaa osaamista kuin esimerkiksi pelkkää tuotetietämystä ja vuorovaikutustaitoja. Erityisesti asiakkaan liiketoiminnan ja niiden asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärrys, joihin ratkaisuillamme vaikutamme, on ratkaisevaa myyjän uskottavuuden ja asiakkaaseen vaikuttamisen onnistumiseksi.
  • Myynnin kustannus ja resurssitarve kasvaa: myyjän organisaation panostus sekä ajallisesti että työmääränä yksittäiseen myyntihankkeeseen on suuri. Myyntiprojektin kustannus on suuri, ja tiettyyn myyntiprojektiin keskittyminen sitoo resurssit juuri tähän hankkeeseen. Tämä luo painetta valita ne myyntihankkeet, jotka myyjä voi voittaa. ”Opportunity management” on myynnin asiajohtamisen väline, jossa yksittäistä myyntimahdollisuutta arvioidaan asiakkaalta saadun tietoon(odotukset, vaatimukset, aikataulut) ja avainhenkilösuhteisiin perustuen, ja tehdään päätöksiä, äärimmillään hankkeesta vetäytymisestä
  • Myyjän osaaminen laajenee: edelleen henkilökohtaiset ominaisuudet, erityisesti kyky synnyttää luottamusta ja todella kuunnella ja ymmärtää asiakasta ovat yhtä tärkeitä kuin aina. Itse myyntiteknisessä osaamisessa on jo käynnissä vauhdikas muutos perinteisestä argumentoivasta myyntityylistä asiakaslähtöiseen ”win/win” myyntitekniikkaan ja yhdessä asiakkaan kanssa tapahtuvaan arvon tunnistamiseen (usein hyvinkin analyyttisin menetelmin). Myynnillinen vaikuttaminen perustuu asiakkaan tämänhetkisen tilanteen ymmärtämiseen sekä asiakasta puhuttelevan ratkaisun näkemyksen luomiseen, ja näiden avulla asiakkaan saamaan arvon tunnistamiseen. Tässä ”arvon luontiprosessissa” ei voi uskottavasti onnistua ilman asiakkaan prosessien tuntemusta.

 

Pekka Töytäri

Myyntihanke

 

Suomalaiset ovat läpi historian olleet huolellisia ja ahkeria työntekijöitä sekä luotettavia tavaran toimittajia. Tästä johtuen valmistustekniikka antoi meille kohtuullisen kilpailuedun sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Mittava tekninen koulutus yhdistettynä laman jälkeiseen tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen antoi meille kilpailuetua, jonka hedelmiä nautimme toistaiseksi. Kiina ja Intia ovat kutistamassa molempia edellä mainituista vahvuuksistamme. Verkostotalouden maailmassa voimme menestyä tästä huolimatta, mikäli pystymme muita paremmin kytkeytymään asiakkaittemme arvoverkkoon sekä yhdistämään meitä tehokkaammat toimijat omaan ratkaisuumme.

Asiakkaat ostavat jo nyt mieluummin tuotteiden ja palveluiden kokonaisuuksia eli ratkaisuja, jotka tehostavat heidän liiketoimintaansa, yksittäisten komponenttien sijaan. Tämä trendi suosii teollisuutemme strategiaa, koska olemme perinteisesti hyviä räätälöimään tuotteemme asiakkaan tarpeisiin, mutta suuret laite-ohjelmisto-palvelu-kokonaisuudet eivät kytkeydy asiakkaan arvoketjuun ilman mittavaa ja korkeatasoista myyntityötä. Kulttuurisesti emme ole myyntityön maailmanmestareita, mutta meidän on tultava sellaisiksi.

’Myyntihanke’ voi onnistuessaan luoda maailmanluokan osaamiskeskittymän Suomeen. Hankkeessa ovat mukana johtavat teknis-kaupalliset yliopistomme sekä teollisuutemme lippulaivayhtiöt, Teknologiateollisuuden ja Tekesin tukemina. Historiamme ensimmäinen myynnin professori toimii hankkeen veturina. Joku voi hymyillä maailmanluokan pyrkimyksille, mutta meillä on aikaisempia esimerkkejä alueista, joilla vaatimattomasta lähtötasosta on noustu läntisten teollisuusmaiden kärkeen, otetaan esimerkiksi vaikka strategiatutkimus. Lähdetään siis nytkin liikkeelle selvittämällä myynnin tutkimuksen ja koulutuksen taso maailmassa, haetaan parhaat käytännöt, suunnitellaan koulutusta ja tehdään opinnäytteitä. Muutamassa vuodessa on päästävissä “väitöskirjatasolle” ja mikä tärkeintä, myynnin osaaminen ja arvostus teollisuudessa saadaan kohdalleen.

Myynnin arvostuksesta haluan todeta, että kunnianhimoinen nuori menestyy parhaiten pyrkimällä asiakasrajapintaan jo uransa alkuvaiheessa. Myyntityö tehdään määritelmän mukaan asiakasrajapinnassa, liiketoiminnan ytimessä.

Pyry Lautsuo
(Pyry Lautsuo on Suomen IBM:n entinen toimitusjohtaja ja toimii tutkijana Myyntihankkeessa)

 

© Copyright . All Rights Reserved.